DeFi tekee tuloaan

Hajautettu rahoitus kukoistaa, mutta ei ole vielä löytänyt paikkaansa.
Dela på facebook
Dela på twitter
Dela på linkedin
Dela på email

Julkaistu The Economistin The World Ahead 2022-lehdessä. Käännös InPress. ©2021 The Economist Newspaper Limited. Kaikki oikeudet pidätetään.

Talousasiantuntijoiden, tutkijoiden ja useimpien kaduntallaajien mielissä reaalitalous ja finanssitalous ovat erillisiä, mutta toisiinsa kytkeytyviä kokonaisuuksia – pyhä kaksinaisuus uusklassisen taloustieteen ytimessä. Raha on kuin verho, jonka takana todelliset asiat tapahtuvat. Kun reaalitaloudessa kasvatetaan vehnää, kirjoitetaan kirjoja ja rakennetaan taloja, finanssitaloudessa vain siirrellään rahaa paikasta toiseen. Tosiasiassa finanssitalous voi kuitenkin olla myös mahdollistaja, jota ilman jotakin ei tapahtuisi. Startup-yritys saa lainan, jonka avulla se pääsee alkuun. Yhtiö laskee liikkeelle joukkovelkakirjoja, joilla se rahoittaa uuden tehtaan rakentamisen. Esimerkit ovat yksinkertaisia, mutta sama pätee myös monimutkaisempiin instrumentteihin vaihdoista johdannaisiin. Tällä saralla vuodesta 2022 on kehkeytymässä erityisen jännittävä.

Kahden viime vuoden aikana monenlaiset rahoituspalvelut ovat kokeneet uudelleensyntymisen Ethereum- sovelluksina ja -protokollina. Ethereum on avoimeen lähdekoodiin perustuva lohkoketjualusta. Ethereumissa toimivat osapuolet solmivat keskenään sopimuksen, joka kirjataan lohkoketjuun. Näihin niin kutsuttuihin älysopimuksiin koodattujen sääntöjen ja ehtojen ansiosta lähdekoodi on saatu palvelemaan monenlaisia välineitä lompakoista ja maksujärjestelmistä aina sijoitusrahastoihin ja anto- ja ottolainaukseen asti.

Lohkoketjupohjaisista rahoituspalveluista käytetään nimitystä DeFi, joka on lyhenne englanninkielisestä hajautettua rahoitusta tarkoittavasta termistä. Ja se kukoistaa. Kun vuoden 2020 alussa älykkäissä sopimuksissa oli kiinni alle yhdeksän miljardin euron edestä rahaa, nyt hajautetuissa pörsseissä ja talletuksissa liikkuu kymmenkertainen summa. Monet DeFi-sovelluksista on rakennettu juuri Ethereum-lohkoketjun päälle. Alkuvuonna 2020 Ethereum-verkossa tehtiin reilun sadan miljardin euron edestä transaktioita. Keväällä 2021 summa oli kohonnut yli 2200 miljardiin, mikä vastaa suunnilleen maailman kaikkia Visa-korttimaksuja.

Perinteisiin pankkeihin verrattuna DeFi-järjestelmä tarjoaa monenlaisia hyötyjä. Maksujen tekeminen on usein halpaa ja ne siirtyvät lähes reaaliajassa. Koodiin kirjattuja sääntöjä ei pysty jälkikäteen peukaloimaan, mikä pudottaa esimerkiksi selvitysriskit nollaan. Ja jos laina ja sen vakuus ovat sidottuina samaan älysopimukseen, vastapuolen maksukyky on aina taattu.

Lisäksi kynnys on matalalla perinteisiin rahoitusmarkkinoihin verrattuna. DeFi:stä onkin nopeasti kehkeytynyt jännittävien innovaatioiden pelikenttä. Esimerkkinä tästä vaikkapa DAI, täysin lohkoketjuinen stablecoin (valuutta, jonka arvo on sidottu Yhdysvaltain dollariin tai muuhun fiat-valuuttaan), joita kuka tahansa voi luoda älysopimukseen tallennettua vakuutta vastaan. Vakuuden arvon tulee aina olla vähintään 1,5-kertainen luotuihin DAI-tokeneihin verrattuna. Jos näin ei ole, älysopimus huutokauppaa vakuuden automaattisesti ja hoitaa velan pois. DAI onkin pysynyt erinomaisen vakaana dollariin nähden ja ratkaissut monia aiempien stablecoinien ongelmia.

DeFi:n ongelma on siinä, että kiinnostavien innovaatioiden ja reaalitalouden välinen kosketuspinta on jäänyt ohueksi. Useimmille se on tarjonnut vain muita vaihtoehtoja kätevämmän tavan käydä kauppaa spekulatiivisilla valuutoilla. Vuonna 2022 tähän voi kuitenkin tulla muutos. DeFi-talouden ja reaalitalouden risteämiseen on nähtävissä kolmekin uskottavaa väylää. Ensinnäkin DeFi voi syrjäyttää perinteisen rahajärjestelmän esimerkiksi niin, että tokeneita, rahakkeita aletaan käyttää maksuvälineenä. El Salvadorissa bitcoin hyväksyttiin lailliseksi maksuvälineeksi syyskuussa. Vakaissa, kehittyneissä maissa tämä on kuitenkin epätodennäköistä.

Toiseksi DeFi voi vähitellen sulautua perinteisen rahatalouden osaksi. Perinteisissä järjestelmissä liikkuva varallisuus – talot, osakkeet ja joukkovelkakirjat – voivat hyvin kulkeutua lohkoketjuihin. Tästä on saatu esimakua eräiden yksittäisten yritysten kehittämissä lohkoketjuissa, mutta toistaiseksi sovellukset ovat jääneet puolitiehen esimerkiksi yhteentoimivuuden ja avoimuuden osalta. Osakkeiden ja muun omaisuuden vieminen avoimeen lohkoketjujärjestelmään niin, että niitä voisi hyödyntää myös tosielämässä, tekisi DeFi:stä hyödyllisemmän meille kaikille. 

Kolmanneksi reaalitaloutta voidaan kehittää lohkoketjujen päälle. Digitaalisen sisällön eli videoiden, kuvien, musiikin ja tekstin jakelu tapahtuu nyt pääosin suurten, keskitettyjen teknologia-alustojen kautta. Tarkoitusta varten kehitellyt hajautetut lohkoketjualustat tekevät kuitenkin tuloaan. Jos digitaalista sisältöä voidaan tarjota lohkoketjujärjestelmästä käsin, DeFi on löytänyt reaalitaloutensa.

Läs också

Sångerskan Billie Eilish i galaklänning på årets Met-gala

Extra allt

Minimalismen är död. Nu längtar vi efter glitter och glamour. Men festen hotas av varubrist och höga elräkningar.

Läs mer

Genier i det fördolda

Filmstjärnor, grevinnor, kodknäckare. En del av de personer som vi har att tacka för de stora it-genombrotten har de flesta av oss aldrig hört talas...

Läs mer
Illustration av händer som gör en skuggfjäril på jordklotet

22 nya tekniker 2022

Vaccinerna mot coronaviruset visar på forskningens och teknikens möjlighet att förändra världen. Vaccinerna bygger på ny mRNA-teknik och det kändes som om de skapades nästan...

Läs mer