Julkaistu The Economistin The World Ahead 2023-lehdessä. Käännös InPress. ©2022 The Economist Newspaper Limited. Kaikki oikeudet pidätetään.
Koronaviruspandemian vaihtelevista tartunta- ja kuolintapauskäyristä on tullut suhteellisen helposti ennustettavia. Mallinnuksella on voitu ennakoida aika tarkasti, milloin uutta aaltoa on voitu odottaa ja miten suuren uhan se on muodostanut. Nyt tilanne on mutkistumassa.
Vuosittain on syntynyt keskimäärin kaksi uutta merkittävää varianttia: jotkin niistä ovat muita tartuttavampia ja jotkin muita vakavampia. On vaikeaa arvata, miltä tulevat variantit näyttävät. On yhtä vaikeaa ennustaa, miten hyvin rokotteet ja aiempien tartuntojen antama vastustuskyky suojaavat uusilta muunnoksilta.
Mallintaminen on monimutkaista, koska ihmisten vastustuskyvyn taso vaihtelee rajusti maiden sisällä. Suojatasoon vaikuttaa monta tekijää: montako rokotetta tai tehostetta henkilö on saanut, milloin ja monestiko hän on sairastunut ja mikä variantti tartunnan on aiheuttanut. Moninkertaisen vastustuskyvyn ja lääkkeiden ansiosta koronavirustauti ei ole läheskään yhtä tappava kuin aiemmin. Tällä hetkellä koronakuolleisuus vastaa kausi-influenssaa.
Influenssa ei silti tartu läheskään yhtä helposti, ja se leviää vain talviaikaan. Koronavirus ei ole vielä muuttunut kausitaudiksi, ja koska vastustuskyky tartuntaa vastaan kestää vain noin kolme kuukautta, monet ihmiset saavat sen vuosittain useasti. Joka vuosi 5–20 prosenttia amerikkalaisista sairastuu influenssaan. Joidenkin tutkijoiden mukaan noin 50 prosenttia amerikkalaisista sairastuu koronavirustautiin joka vuosi, nyt kun kanssakäymistä ei enää voi rajoittaa. Tämä voi aiheuttaa 100 000 kuolemantapausta vuodessa, tuplasti enemmän kuin pahana influenssakautena.
Paljon riippuu ihmisten käyttäytymisestä, ja se on mallintajille vaikeinta ennustaa. Lontoon metrossa on havaittu, että kasvomaskien käyttö yleistyy tapausmäärien kasvaessa ja vähenee tautiaallon hiipuessa. Kasvavat tapausmäärät saavat monet myös tekemään koronatestin ennen iäkkäiden sukulaisten tapaamista. Testaus on nyt helpottumassa: ihmisen ääntä ja hengitystä analysoiva sovellus voi tunnistaa koronatartunnan 89 kertaa sadasta.
Vuonna 2023 tilanteeseen voivat vaikuttaa ratkaisevasti uuden sukupolven koronavirusrokotteet. Maailman terveysjärjestö WHO:n tiedossa on jo yli 170 kliinistä tutkimusta. Kaksi silmällä pidettävää mahdollista läpimurtoa ovat nenäsumutteena annettavat rokotteet ja variantteihin tehoavat rokotteet.
Nenään tai kurkkuun sumutettavat rokotteet luovat vastustuskykyä soluissa, jotka joutuvat kosketuksiin viruksen kanssa ensimmäisenä. Näin viruksen lisääntyminen ja leviäminen pysähtyy alkuunsa, mikä katkaisee kehossa tautia aiheuttavan molekyylitason tapahtumaketjun. Tällaiset rokotteet voisivat etenkin estää viruksen tarttumisen, mikä ei onnistunut ensimmäisen polven rokotteilta (vaikka ne vähentävät vakavan sairauden vaaraa tehokkaasti). Syyskuussa 2022 Intia ja Kiina hyväksyivät sumutettavat koronavirusrokotteet. Tietoja niiden tehosta ei ole silti julkaistu. Länsimaissa on kehitteillä kymmenisen muuta vastaavaa rokotetta, ja joidenkin tulokset ovat olleet lupaavia varhaisissa kliinisissä tutkimuksissa.
Tutkijat työskentelevät lujasti kehittääkseen rokotteita, jotka suojaisivat kaikilta kehittyviltä virusvarianteilta. Jotkin rokotteet kohdistuvat tiettyihin koronavirusryhmiin (kuten neljään kausiflunssaa aiheuttavaan virukseen) tai alkuperäisen SARS-viruksen kaltaisiin tappavampiin variantteihin. Vuonna 2023 aloitetaan jo joidenkin rokotteiden laajamittaiset tutkimukset ihmisillä. Hyvällä onnella kattava rokote koronaviruksia vastaan saadaan käyttöön vuonna 2024.
Tutkijat höystävät koronavirusta koskevia ennustuksiaan varoituksilla epämiellyttävien yllätysten (suuresta) todennäköisyydestä: niihin voi kuulua uusi villisti tarttuva ja aiempia paljon tappavampi variantti. Tieteen nopeat edistysaskeleet koronaviruksen vastaisessa taistelussa antavat toivoa, että pahimmat pelot eivät toteudu, vaikka ennustus kävisikin toteen.
