Tie terveyteen?

Kiina hakee mainetta rokotediplomatialla.
Illustration världskarta med handelsvägar
Dela på facebook
Dela på twitter
Dela på linkedin
Dela på email

Julkaistu The Economist Maailma-lehdessä. Käännös InPress.
©2020 The Economist Newspaper Limited. Kaikki oikeudet pidätetään.

Vuonna 2020 Kiinan vyö ja tie -hanketta moitittiin ylimainostetuksi ja ylipitkäksi. Presidentti Xi Jinpingin ulkopolitiikka on sekoitus taloudellisia toimia, diplomatiaa ja taitavaa brändäystä. Hankkeen tarkoitus oli hyödntää Yhdysvallan johdon historiallinen kompurointi, jolloin Kiinalle tarjoutui mahdollisuus muokata maailmaa mieleisekseen. Hankkeessa rakennetaan koko vyyhdillinen silkkiteitä ympäri maailmaa maitse sekä etenkin meritse, ja sen kustannukset ovat nousseet jo 5 biljoonaan euroon.

Sekä puolustajien että kriitikoiden väitteet hankkeesta ovat liioiteltuja. Kiina sanoi viitoittavansa tien kohti uutta kehitystä. Amerikkalaisten kriitikoiden mukaan sen tarkoitus oli viedä autoritäärinen hallintomalli ulkomaille ja kahlita köyhät maat velkoihin. Vyön ja tien hohto alkoi kuitenkin karista jo ennen kuin koronaviruspandemia jarrutti globaalia kasvua.

Lippulaivahanke, CPEC-talouskäytävä Pakistaniin, kattoi 50 miljardin euron arvosta sijoituksia ja lainoja. Se on tuottanut muutaman kipeästi kaivatun voimalan, mutta on pitkälti jäänyt vajaaksi. Hankkeita on pantu jäihin ja velkoja neuvotellaan uudelleen. Talouskäytävä ei juuri ottanut huomioon Pakistanin epävarmaa taloutta ja maksutasetta tai sen hankalaa poliittista tilannetta. Lähes kaikki luvattu teollinen yhteistyö on peruuntunut. Talouskäytävä on pikemminkin paljastanut diplomatian rajoitteet kuin mullistanut maiden suhdetta.

Samalla ihmiset Sri Lankasta Malesiaan ja Malediiveille alkavat suhtautua epäilevästi Kiinan taloushankkeisiin ja sen tukeen korruptoituneille johtajille. Tämä on heikentänyt Kiinan taloudellisia ja strategisia pyrkimyksiä, sanoo Andrew Small German Marshall Fund of the United States -ajatushautomosta. Pandemia on pahentanut tilannetta. Kiina on hiljaisuudessa myöntänyt veloille maksuaikaa ja helpottanut niiden ehtoja ympäri maailmaa. Vuonna 2021 Kiinassa päämajaansa pitävä Asian Infrastructure Investment Bank -sijoituspankki raportoi lisää ongelmaluottoja, ja sen luottoluokitusta saatetaan laskea. Kun luotonanto vähenee, joutuu Kiina pienentämään infrastruktuurihankkeitaan köyhemmissä maissa.

On kuitenkin turha luulla Vyön ja tien kuolleen covid-19-tautiin, sanoo Eyck Freymann, joka on kirjoittanut hankkeesta kirjan. Vuoden 2021 alussa se saa näkyvyyttä. Jollet vielä ole kuullut Kiinan “terveyden Silkkitiestä”, odota vain – rokotediplomatia on tulossa.

Kiina on jo hyväksynyt kolme rokotetta hätäkäyttöön. Kliiniset kokeet ovat käynnissä Brasiliassa ja Pakistanissa, joten ne saattavat päästä markkinoille länsimaisia kilpailijoita nopeammin. Freymannin mukaan rokotteet ovat myös halvempia. Amerikkalaisen Modernan kehittämä rokote voi maksaa yli 60 euroa potilasta kohden. Kehittyvillä mailla ei ole siihen varaa riittävässä mittakaavassa. Kiina on jo luvannut tuoda rokotteitaan ja maksuapua hankekumppaneilleen, kuten Meksikolle ja Filippiineille. Sääntelyssä ja logistiikassa on vielä haasteita, eikä rokotteiden tehosta ole takeita. Mutta Xi toivoo, että Kiina voi näin päästä epärehellisen koronkiskurin ja koronaviruksen synnyinsijan maineesta, ja että hän itse voi ottaa kunnian Vyö ja tie -maiden auttamisesta.