Uusissa nahkoissa

Poikkeusaika pakotti kolme yrittäjää muovaamaan työnsä eri tavalla. Samalla he oppivat yhtä ja toista.
Kuva: Jari Romppainen

Julkaistu The Economistin The World Ahead 2022-lehdessä. Käännös InPress. ©2021 The Economist Newspaper Limited. Kaikki oikeudet pidätetään.

Kehtaanko sanoa tätä”, epäröi futuristi Niko Herlin puhelimeen toimistossaan Turussa, mutta päättää sitten uskaltaa ja täräyttää: ”Toivon ettei korona lopu.”

Herlin vetää kollegansa kanssa Great Minds -nimistä konsulttiyritystä, joka auttaa firmoja ja julkisia toimijoita valmistautumaan tulevaisuuteen.

Herlinillä on räväkälle väitteelleen perustelu valmiina. Ennen pandemiaa hän matkusti asiakkaidensa luokse ympäri maata ja yöpyi usein reissuillaan. Pandemian alkuvaiheessa varauskirja tyhjeni muutamamaksi viikoksi, mutta sen jälkeen Herlin on vetänyt asiakkailleen strategiaprosesseja ja osallisuustyöpajoja konttoriltaan etänä.

”Työaikani on lähes poikkeuksetta pysynyt yhdeksän ja viiden välissä, mutta olen saanut aikaan enemmän kuin ennen.”

Poikkeusajan hankaluuksista on puhuttu paljon, mutta pakon edessä on tapahtunut myös paljon hyvää. Odotuksista huolimatta mitään konkurssiaaltoa ei Suomeen ilmaantunut. Sen sijaan yrityksissä on tehty paljon työtä ja muovattu liiketoimintaa sellaiseen asentoon, jossa pandemiasta koituisi mahdollisimman vähän haittaa.

Nordic Business Forum on johtajien tapahtuma, joka aiemmin keräsi Helsingin Messukeskukseen kerran vuodessa 7500 osallistujaa kuuntelemaan kansainvälisiä tähtipuhujia. Kahteen vuoteen tapahtumaa ei ole pystytty järjestämään.

”Meidät pelasti ajoissa otettu tapahtumavakuutus”, sanoo Nordic Business Forumin toimitusjohtaja Aslak de Silva Jyväskylässä.

Kymmenen henkilöä hän joutui irtisanomaan, mutta jäljelle jääneellä henkilöstöllä on riittänyt töitä. Pandemian aikana De Silva siirsi puhujat verkkoon. Nopeasti selvisi, ettei etäyleisö jaksa keskittyä samalla tavalla kuin samassa salissa istuvat. Tunnin puheenvuorot muutettiin 20-minuuttisiksi.

”Otimme vaikutteita talk show -tyylistä.”

Puhujien määrää on karsittu, mutta samaan aikaan osalta heistä on tilattu usean päivän Master Class -tyyppisiä kursseja, joissa mennään syvälle yhteen aiheeseen. Myös de Silva on päässyt kameroiden eteen.

Esiintymisneuvoja hän sai 10-vuotiaalta TikTokia rakastavalta tyttäreltään: panosta siistimpiin vaatteisiin ja näytä keskittyneemmältä.

Hotellinjohtaja Heidi Seikkula vastaa puhelimeen ajaessaan kotoaan Ylläkseltä kohti Rovaniemeä. Siellä häntä odottaa hallitusammattilaiseksi tähtäävien kurssi.

”Piti miettiä, millä elätän itseni, jos korona vie hotellin konkurssiin”, Seikkula sanoo.

Seikkulan ja yhtiökumppani Sirly Ylläsjärven hotelli on seitsemänhuoneinen Aurora Estate, joka vuonna 2018 valittiin Euroopan parhaaksi uudeksi boutique-hotelliksi. Talo oli täynnä saksalaisia ja sveitsiläisiä matkailijoita, jotka hummasivat pitkin tunturia työllistäen alueen safari- ja aktiviteettiyrittäjiä. Suosiosta vakuuttuneena Seikkula alkoi suunnitella saman tyyppistä, mutta suurempaa high end -hotellia Inariin, kunnes pandemia pysäytti matkailun. Seikkula kaapi tilin pohjalta viimeiset rahat työntekijöiden palkkoihin ja neuvotteli laskuihin maksuaikaa. Lopulta sijoittajat vetäytyivät uudesta hotellihankkeesta. Kun tilanne näytti toivottomalta, Seikkula valjasti osaamisensa ja ryhtyi konsulttina auttamaan aloittelevia hotelliyrittäjiä. Hänen Lappi On Lifestyle -yrityksensä ensimmäinen asiakas oli Inkoossa tänä vuonna auennut saaristohotelli The Bärö.

”Aloin tarjota sitä tietoa, jota itse omaa hotellia perustaessa olisin tarvinnut muun muassa palvelukonseptin ja myyntijärjestelmän luomisesta.”

Epävarmuuteen nojaaminen on leipätyön ydintä

Muutoksessa optimistisesta elämänasenteesta on apua, kaikki haastateltavat sanovat. Niko Herlinille epävarmuuteen nojaaminen on leipätyön ydintä, sillä hän valmentaa asiakkaitaan valmistautumaan erilaisiin tulevaisuuksiin. Kenenkään ei hänen mielestään pitäisi nyt pohtia, mikä mahtaa olla seuraava pandemia.

”Olennaista ei ole se, mitä tapahtuu, vaan miten erilaisiin skenaarioihin valmistaudutaan. Yhtä hyvin seuraava mullistus voi olla jotain todella positiivista, jolloin tilauksia tulee enemmän kuin pystytään ottamaan vastaan.” 

Tällaista ajatustyötä helpottaakseen he Great Mindsissa kehittivät –Business Finlandin pandemiatuella –asiakkailleen uuden työkalun, jolla organisaatio voi testata toimintavalmiuttaan.

Työkalu on sähköinen tulevaisuuskuntoisuusanalyysi, ja se perustuu työntekijöille tehtävään kyselyyn, jonka vastauksista Herlin kollegoineen perkaa organisaation tilanteen. Vastauksista paljastuu muun muassa se, miten hyvin yritys kerää havaintoja ja jalostaa niistä itselleen merkityksellistä tietoa, ja kuinka yrityksessä tuo tieto osataan kääntää liiketoiminnalliseksi hyödyksi.

Herlin odottaa jo pääsevänsä nenätysten asiakkaidensa kanssa, mutta osan työstä hän aikoo jatkossakin tehdä etänä. Tätä hän ei olisi tajunnut ilman pandemiaa.

”Etä- ja lähitapaamisissa on omat lainalaisuutensa. Etätapahtumassa voidaan olla tehokkaampia ja odottaa enemmän tuloksia. Fyysisessä tapaamisessa korostuu sosiaalisuus ja ihmisille on tarjottava mahdollisuuksia yhdessäoloon.”

Hybriditilaisuuksista Herlin ei työssään innostu.

”Silloin kumpikaan ryhmä ei pääse osallistumaan kunnolla.”

Aslak de Silva on toista mieltä. Itse asiassa hän on varma, että juuri niissä piilee hänen firmansa kasvu. Jos yleisö voi olla sekä paikalla että seurata tilaisuutta missä päin maailmaa tahansa, Nordic Business Forum voi jatkossa tavoittaa vaikka puoli miljoonaa osallistujaa. Sellaista palvelua de Silvan tiimi parhaimmillaan valmistelee.

Työssä johtotähtenä ovat Euroviisut ja olympialaiset. Niissäkin vastaanottimen välityksellä seurataan huippuesiintyjän suoritusta, josta siirrytään studioon kuulemaan mielenkiintoisten puhujien arviot onnistumisesta. Välillä kamera näyttää takahuoneiden valmistautumista sekä yleisön reaktioita, ja osallistujilla on mahdollisuus lähettää kommentteja ja vaikka äänestää chatissa.

Mutta mitä tapahtuu, jos Messukeskuksen salit pysyvät tänäkin vuonna suljettuina? Tätä de Silva pyörittelee mielessään. Perua hän ei enää haluaisi. Fyysistä tapahtumaa voisi toki hiukan lykätä, tai siirtää sen Helsingistä vaikkapa Osloon tai Amsterdamiin, tai järjestää tilaisuuden Helsingissä niin pienenä, kuin kokoontumisrajoitukset sallivat ja käynnistää kamerat.

Kun massatilaisuuksia vielä odotellaan, NBF on kasvattanut näkyvyyttään julkaisemalla esiintyjiensä puhevideoita ilmaiseksi You Tubessa. Seuraajien määrä on moninkertaistunut muun muassa Intiassa ja Yhdysvalloissa.

”Tuskin niistä maista tänne jatkossakaan paikalle tullaan, mutta etälipun he saattavat ostaakin.”

Jatkossa etälipun hinta tuleekin nousemaan aiemmasta 150 eurosta 400 euroon.

Lapissa Seikkulan hotellin konkurssiuhka on väistynyt, sillä suomalaiset matkailijat ovat löytäneet Aurora Estaten. Uudet asiakkaat ovat niitä ihmisiä, jotka aiemmin lomailivat Kauko-Aasiassa ja Alpeilla ja olivat tottuneet käyttämään matkakohteessa reilusti rahaa. Pororetkistä he tosin eivät innostu.

”Olen varma, että pandemian jälkeen Lapissa tullaan näkemään iso buumi”, Seikkula sanoo.

Lapin puhdas ilma ja luonto sekä Suomen hyvin hoidettu pandemiatilanne houkuttavat hänen arvionsa mukaan pohjoiseen aiempaakin enemmän ulkomaalaisia, mutta alueen löydettyään myös suomalaiset jatkavat siellä lomailua.

Uskosta toimialaan kertoo sekin, että Seikkulan hotellihanke löysi uudet sijoittajat. Luonnon rauhasta ammentavan hotellin rakentaminen Inarissa on määrä aloittaa tänä vuonna.

Lue lisää

Vill du ha vårt nyhetsbrev?

Anmäl dig här och bli bland de första att få tillgång till nya artiklar från Världen Om och The Economists material på svenska.