Julkaistu The Economist Maailma-lehdessä. Käännös InPress.
©2020 The Economist Newspaper Limited. Kaikki oikeudet pidätetään.
Mennyt vuosi oli vaikea opintojaan aloittaville. Monet eivät päässeet kampuksille. Jotkut eivät edes päässeet maahan, jossa heidän oli määrä opiskella. Perille päässeitä odottivat orientaatio-ohjelma Zoomissa ja tiukat säännöt kanssakäymisestä.
Tämä kaikki tarkoittaa vaikeaa vuotta 2021 yliopistoille ja korkeakouluille. Niiden kukoistusta ovat viime vuosikymmeninä tukeneet vaurastuminen, kysynnän kasvu sekä poliitikot, jotka ovat nähneet korkeakoulut talouskasvun moottoreina. Nyt koronavirus uhkaa asetelmia.
Ilmeisin riski koskee kansainvälisiä opiskelijoita, joiden määrät ovat viime vuosina kasvaneet rajusti. Pandemian iskiessä heitä oli maailmalla yli viisi miljoonaa. Useimmat saapuivat nousevista maista opiskelemaan isolla rahalla rikkaiden maiden huippuyliopistoissa.
Nyt yliopistot koettavat tulla toimeen pienemmällä määrällä. Ongelma on polttavin matkustusta tiukasti rajoittavissa maissa. Heinäkuussa 2019 Australiaan tuli ulkomailta 144 000 opiskelijaa; heinäkuussa 2020 luku oli 40.
Poliitikoilta liikenee tukea vain rajallisesti. Yhtäältä se johtuu priorisoinnista, koska yliopistot kilpailevat rahasta yritysten ja julkisen sektorin kanssa. Toinen syy on, että yliopistot ovat viime vuosina menettäneet hohtoaan.
Korkeakoulutuksen lisääntyminen on monissa rikkaissa maissa osunut yksiin heikon tuottavuuskasvun kanssa. Se heikentää uskoa yliopistojen kykyyn ruokkia kasvua. Tutkinnon suorittaneiden ja tutkinnottomien välille on revennyt yhä useammin poliittisia jakolinjoja.
Yhdysvaltain, Australian ja Englannin oikeistohallitukset myönsivät yliopistoille paljon pyydettyä vähemmän tukea ensimmäisestä koronavirusaallosta selviytymiseen. Yhdysvalloissa yliopistojen taloudelliset olosuhteet heikkenevät, kun osavaltiot leikkaavat menoja verotulojen laskiessa.
Tilanne pakottaa oppilaitokset säästöihin. Suuret rakennushankkeet pannaan jäihin, eikä määräaikaisia työsuhteita jatketa. Yhdysvalloissa alempia korkeakoulututkintoja myöntävien collegeiden työntekijämäärä on virallisten lukujen mukaan pienentynyt 7 prosenttia pandemian alettua. Australiassa työpaikkoja näyttää kadonneen vielä enemmän.
Jotkut yliopistot katoavat kokonaan. Joskus vaikeuksissa oleva oppilaitos yhdistyy hallitusti vahvempaan naapuriinsa. Erityisesti Yhdysvalloissa nähdään kuitenkin myös vararikkoja. Korkeakouluopintojen taloudelliseen neuvontaan erikoistunut yritys Edmit arvioi, että vararikko uhkaa kuuden vuoden kuluessa kolmannesta Yhdysvaltain yksityisistä collegeista.
Oppilaitosten, jotka tahtovat selviytyä, on löydettävä uusia rahanlähteitä. Monet kehittävät etäopetusta tai tarjoavat käytännönläheisiä lyhytkursseja tilapäisesti työttömille.
Vuoden 2021 loppuun mennessä tilanne voi alkaa parantua. Nuoret voivat odottaa taantuman päättymistä opiskellen, ja siksi korkeakouluopiskelijamäärät usein nousevat talouden supistuessa. Ulkomailta tulevien opiskelijoiden osalta saatetaan jopa nähdä vuoden aikana patoutunutta kysyntää. Odotusaika on kuitenkin monille yliopistoille pitkä, eivätkä kaikki kestä kriisin yli.
